Läheltä liippaa...
Tänä aamuna oman vaakan mukaan pudotus jo 19,9kg.. siis omg.
Kyllähän tätä on mistä pudottaa.
Eilen mietittiin että mitkä kommentit ärsyttää eniten tässä projektissa. Ei tärkeysjärjestyksessä:
1. Kylläpä sinä kuihdut!!!
(joo kiitos, itse kuvittelin että tässä puhkee kukkaan oikein)
2. Etkö saa edes kasviksia syödä?
(no perkele en, tämä on vlcd-dieetti, paaaaaasto!!!)
3. No ei yks kakkuviipale oo mitään, voi semmosta syödä..
(katso kohta 2, hemmetti..)
Lista jatkuu kunhan muistan lisää....
Kuntoutuksesta kotiuduttu.. vaakaan en ole vieläkään astunut, syystä että olen luutunnut muualla kuin kotona.
Huomenaamulla on sitten välituomion aika..
Hankalaa oli kyllä kuntoutuksessa, viimeisenä päivänä otin yhden lihapullan, ja tajusin syödessä vasta että ei oo ees nälkä, ei mitään tarvetta edes ollut, mutta söin silti. Justiin joo..
Ehkä tässä vaatis taas ajatustyötä tän projektin suhteen..
Kuntoutusviikko melkein ohi. Ruodussa on kutakuinkin pysytty, mutta oon vähän jotain proteiinipitoista pitkin viikkoa ottanut aamupalalla tai iltaruoalla.
Ja se muuten harmittaa. Miksi pitää kun ei ole nälkä!! Sehän se lie alunperinkin syy lihomiseen. Ei kauheasti luo uskoa siihen että pystyy lopulliseen elämänmuutokseen. Siinäpä mietintää taas. Lupaan olla paastolla taas, ainakin viikon loppuun asti..
Kuntoutuksen päivä numero 3 takana.
Ihan ok menee, tänään olisin illalla kokeillut että jos olis löytäny vaakan, että mitä se näyttäis.. Mutta eipä täällä sellaista löytynyt. Ehkä sairaanhoitajalla olis. Viimeks kyllä tais vaaka löytyä yhdeltä kuntosalilta..
Taitaa tulla pitkä jakso ettei tuu käytyä vaakalla, hyvä jos ensi maanantaina kotona olis aamulla. Juu, Anne seikkailee jossain <3
Täällä on ollut sinänsä kivaa, kun taisin esimerkillä saada yhden innokkaan laihduttajan, joka aloittaa kuurin maanantaina...
Tsemppiä meille painonpudottajille. Se on asenteesta kiinni, ei pelkästä tahdonvoimasta.
No ei kyllä eilen naurattanut kuntoutuksen aloitus. Aamulla oli tosi aikaisin herätys ja hölmö mie söin pirtelön aikaisin.
Siitä sitten seurasi se että koko päivän oli nälkä, kylmä ja hirveä paine siitä että pitäisi olla muiden kanssa sosiaalisoimassa ja syömässä. Jotain pientä otin kyllä tänäänkin, proteiinipitoista.
Tänään oli helpompi päivä, kun saatiin syödä tasaisemmin. Liikuntakärpäsen puremaa odotellessa, käytiin pakkaskävelyllä hyvässä seurassa. Outoa oli kun ei tarvitse koiria käyttää ulkona, tajusin että enhän mie kävis muuten milloinkaan ulkona ilman niitä..
Ikävä kotiin vaivaa, mutta onhan tuo viikko jo puolessa..
Vaakalle ei ole päässyt, ja vesikin on täällä pahanmakuista, hyvä jos 2 litraa päivässä saa vaivoin juotua..
Mutta muutama päivä ja sitten tää elo normalisoituu...
